Maailman Saattohoitopäivää vietettiin jälleen 8.10.2022. Tämän vuoden teemana oli Healing Hearts and Communities eli Lohduttavat yhteisöt. Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys ry järjesti teemapäivänä hyväntekeväisyyskonsertin. Konsertissa kuultiin Syksyn toivorikkaita säveliä Lahden Gospelkuoron esittämänä, Marjaana Turusen johdolla. Konserttiin saapui parisataa kuulijaa – kiitos kaikille paikalla olleille! Konsertissa myytiin ohjelmia yhdistyksen hyväksi 20 euron hintaan.

Konsertin avauspuheen piti Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistyksen puheenjohtaja Anne-Maria Karjalainen. Puheenjohtaja nosti puheessaan esille muun muassa koronapandemian aihauttamat menetykset, saattohoidon kehittämistilanteen Päijät-Hämeessä sekä saattohoidon uuden laatukriteerit. Karjalaisen puhe on luettavissa tällä sivulla kokonaisuudessaan:

Hyvät ystävät,

Hyvää kansainvälistä Maailman Saattohoitopäivää. Tänä vuonna 8.10. vietettävä Maailman Saattohoitopäivän teema on englanniksi Healing Hearts and Communities, jonka voisi vapaasti suomentaa esimerkiksi ”Lohduttavat yhteisöt”. Maailman Saattohoitopäivän tapahtumia järjestetään tänäkin vuonna yli 70 maassa, kaikilla mantereilla ympäri maailman.

Noin kaksi ja puoli vuotta sitten koko maapalloa kohtasi pitkästä aikaa uusi, tuntematon ja pelottava haaste koronapandemian muodossa. Koronapandemialla on ollut lukemattomia vaikutuksia meihin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaamme. Yksi niistä on se tosiasia, että maailmanlaajuisesti yli kuusi miljoonaa ihmistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen. Miljoonat ovat surreet läheisiään näinä vuosina.

Vuosi 2022 toi lisäksi sodan Eurooppaan. Varmoja tietoja Ukrainan sodassa kuolleista on mahdotonta saada, arviot liikkuvat noin sadassa tuhannessa. Noin 14 miljoonaa on paennut sotaa Ukrainasta, heistä vajaa 40 000 pakolaista on tämän vuoden aikana saapunut Suomeen.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat tuoneet surun ja kaipauksen myös meidän suomalaisten ja päijäthämäläisten elämiin uudella tavalla. Olemme mahdollisesti surreet menehtyneitä läheisiämme ja omaisiamme, lisäksi Ukrainan sotaa paenneet elävät jatkuvassa epävarmuudessa ja surevat kenties menehtyneiden omaistensa lisäksi menetettyä elinympäristöään ja kotejaan. Itselläni on omassa päivätyössäni ollut mahdollisuus konkreettisesti auttaa ukrainalaisia pakolaisia, kun Lahden Diakonialaitoksella aloitimme majoittaa ja asuttaa heitä Dilakortteliin heti maaliskuussa, kun ensimmäisiä pakolaisia alkoi saapua Lahteen. On ollut toivorikasta surun, pelon, epävarmuuden ja hämmennyksen keskellä tarjota äideille, isoäideille ja lapsille koti, ruokaa ja vaatteita. Kyyneleiltä ei ole vältytty puolin eikä toisin. Lohtua on ollut tarjolla häviävän pienissä hetkissä, kun lapset ovat hymyilleet suklaalevyn saatuaan tai uusi lelu on vienyt heidät hetkeksi leikin maailmoihin. On ollut parantava kokemus voida tarjota pakolaisille lohdullinen yhteisö surun keskellä.

 

Tänään Maailman Saattohoitopäivänä on upeaa nähdä teidät kaikki täällä hyväntekeväisyyskonsertissa! Tänään haluamme nostaa esille laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon merkitystä. Kiitos, kun olette tulleet paikalle ja kiitos, kun olette hankkineet konsertin ohjelman. Ohjelman myyntituotoilla tuette Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys ry:tä. Yhdistyksemme on perustettu vuonna 2008 tukemaan saattohoidon kehittämistä maakunnassamme. Tehtävämme on pitää yllä keskustelua laadukkaasta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta sekä lisäksi olemme paikallisille saattohoitotoimijoille arjen työn kehittämisen ja toteuttamisen yhteistyökumppani. Vuosien varrella olemme hankkineet saattohoitoyksiköihin viihtyisyyttä lisääviä tauluja, verhoja, viherkasveja, pianon ja esimerkiksi grillin potilaiden käyttöön, jääkaapin vapaaehtoisia ja omaisia varten, saattotuoleja, joissa omaisten ja vapaaehtoisten on mahdollista istua saatettavan vierellä sekä esimerkiksi tukeneet esitteiden painattamista saattohoito-osastolle. Myös lisäkoulutuksen mahdollistaminen saattohoidon ammattilaisille on yksi yhdistyksen toimintamuodoista.

Kun läheisemme tai me itse tarvitsemme palliatiivista tai saattohoitoa, ei ole yhdentekevää minkälainen yhteisö meillä on ympärillämme. Lohduttava yhteisö voi löytyä kotoa, omista läheisistä, sukulaisista, ystävistä, hoitohenkilökunnasta – tai saattohoidon vapaaehtoisista. Vapaaehtoiset ovatkin yksi saattohoidon voimavara. Tiedän, että tänään täällä konsertissa on paikalla useita saattohoidon vapaaehtoisia. Haluankin omasta ja yhdistyksemme puolesta esittää teille kaikille sydämellisen ja lämpimän kiitoksen tekemästänne vapaaehtoistyöstä. Te luotte saatettavan ympärille juuri sen lohduttavan yhteisön, mistä tänään Maailman Saattohoitopäivässä on kyse. Teidän ansiostanne saatettava ei jää yksin, teillä on aikaa ja kärsivällisyyttä olla läsnä ja vastata sen hetken tarpeisiin.

Tällä hetkellä Suomessa ja Päijät-Hämeessä saattohoitoa kehitetään muun muassa kehittämishankkeiden muodossa. HUS alueella toimii kaksivuotinen Palliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminen -hanke, jonka puitteissa Päijät-Hämeessä toteutetaan erityisesti palliatiivisen keskuksen kehittämistyötä, kotisairaalatoiminnan vahvistamista sekä kotisairaalan konsultaatiotoiminnan järjestämistä perustason sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille. Tavoitteena on muodostaa olemassa olevista palveluista hyvä, toimiva palveluketju ja parantaa hoidon laatua ja saavutettavuutta.

Päijät-Hämeen kehittämishankkeessa on jo saatu hyviä tuloksia ja kehittämistyö etenee aikataulussa.

Ensi vuoden alussa Suomessa nähdään suurin hallinnollinen uudistus moneen sataan vuoteen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Näin tapahtuu myös Päijät-Hämeessä, kun Päijät-Hämeen hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023. Valtakunnallisena tavoitteena on, että kaikilla hyvinvointialueilla toimivat palliatiiviset keskukset, joissa on koko alueen kattava kotisairaalaverkosto. Lisäksi tavoitteena on, että kaikissa palliatiivisissa keskuksissa on psykososiaalisen tuen palvelut, kotisairaaloiden tuki sosiaalitoimen ja perustason terveydenhuollon yksiköille on systemaattisesti järjestetty ja esimerkiksi lasten kotisaattohoidon tuki toteutuu ympärivuorokautisena. Lisäksi HYKS-erva-alueella on tavoitteena tarjota palliatiivisen hoidon puhelinpäivystys sekä systemaattinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusohjelma ammattilaisille.

Tänä vuonna merkityksellistä saattohoitoon liittyen on ollut myös se, että huhtikuussa julkaistiin THL:n toimesta kansalliset laatusuositukset. Meidän yhdistyksemme sihteeri Maria Viljamaa on erityisesti perehtynyt näihin suosituksiin ja ehkä luittekin tämän päivän lehdestä hänen ansiokkaan mielipidetekstinsä suosituksiin liittyen. Näiden kansallisten laatusuositusten tarkoituksena on yhdenvertaistaa Suomessa tarjolla oleva palliatiivinen ja saattohoito. Laatukriteereitä on yhteensä 50 ja niissä kuvataan potilaan hoitoprosessit hoidon tarpeen tunnistamisesta kuoleman jälkeiseen tukeen saakka.  Laatusuositukset ovat kohdennettu kaikille henkilöille, joita palliatiivinen hoito ja saattohoito koskevat: sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, organisaatioiden johtamisesta ja hoidon järjestämisestä vastaavat henkilöt, potilaat ja heidän omaisensa. Suositus ohjaa hoidon laatua niin käytännön hoitotyössä kuin johtamisessakin. Suositukset on julkaistu THL:n julkaisusarjassa ja ovat sähköisesti vapaasti ladattavissa ja luettavissa.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa, mistä palliatiivisessa ja saattohoidossa on kyse. THL määrittelee palliatiivisen hoidon seuraavasti: ”Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Läheisten huomioiminen ja tukeminen kuuluvat palliatiiviseen hoitoon. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia.” Käypä hoito -suositus puolestaan määrittää saattohoidon olevan ”osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen (viimeisiin päiviin tai viikkoihin).” Me Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys ry:ssä teemme vapaaehtoisina yhdistysaktiiveina työtä sen eteen, että Päijät-Hämeessä saattohoitoa kehitetään, ammattilaisilla on mahdollisuus saada täydennyskoulutusta ja kehittää osaamistaan ja että läheisillä, omaisilla ja vapaaehtoisilla olisi parhaat mahdolliset olosuhteet toimia saatettavien rinnalla elämän loppuun saakka.

Tämän illan konsertti on meille yhdistyksen hallituksen jäsenille pitkän ponnistelun tulos. Ensimmäiset suunnittelupalaverit pidettiin noin vuosi sitten ja useita kokouksia on istuttuja sekä lukemattomia viestejä vaihdettu, jotta konsertti on ollut mahdollinen. Kiitos siis meidän alati aktiiviselle ja sydämenpohjastaan yhdistystyötä tekevällä hallituksellemme, kiitos Paula, Maria, Maili, Anja, Kati ja Heidi. Kiitos jo etukäteen palliatiivisen osaston asiantuntijasairaanhoitaja Katri Pankinaholle tämän illan puheenvuorosta. Mutta tämä konsertti ei olisi ollut mahdollinen ilman yhteistyökumppaneitamme. Iso kiitos kirkkoherra Miika Hämäläiselle yhteistyöstä ja mahdollisuudesta järjestää konsertti tässä upeassa Ristinkirkossa. Ja Marjaana: vuosi sitten syksyn toivorikkaat sävelet olivat vielä vain haave, mutta kun saimme sinut ja Gospelkuoron yhteistyökumppaniksemme, unelmasta tuli totta. Sydämellinen kiitos Sinulle ja koko kuorolle siitä, että haluatte lahjoittaa aikaanne ja osaamistanne saattohoitoasian puolesta.

 

 

Ja aivan lopuksi: kiitos teille kaikille, että olette tulleet tänä iltana paikalle. Minun nimeni on Anne-Maria Karjalainen ja toimin Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys ry:n puheenjohtajana. On kunnia liittyä seuraanne kuuntelemaan syksyn toivorikkaita säveliä.